ToimitusPäivitetty 15.9.2026

Ristikontran säännöt

Ristikontran säännöt eroavat monien muiden tikkipelien säännöistä: tikin voittaa viimeinen pelaaja, joka pelaa samanarvoisen kortin kuin aloittaja. Kortin maa tai korkeus ei ratkaise voittajaa. Neljä pelaajaa muodostaa kaksi paria. Parit yrittävät voittaa tikkejä, joissa on pistekortteja. Kädessä pidetään kuusi korttia niin kauan kuin nostopakkaa riittää.

Ristikontran säännöt ja sovittava pelitapa

Algan Qube-korttipakan ohjeessa ristikontran säännöt sisältävät kaksi pisteytystapaa. Tässä käytetään tapaa B, jossa ässästä saa 11 pistettä ja kympistä kymmenen, ja tavoitteena on 120 pistettä. Vihkon vaihtoehdossa A nämä arvot ovat viisi ja yksi, jolloin tavoite on 60 pistettä. Muut pistekortit ovat kummassakin taulukossa samanarvoisia. Valitkaa yksi laskutapa koko peliin.

Sopikaa samalla kotipelin käytännöistä. Tässä oppaassa ensimmäinen jakaja valitaan yhdessä, pelivuorot kulkevat myötäpäivään ja jakovuoro siirtyy jaon jälkeen seuraavalle. Voittaja ratkaistaan vasta kokonaisen jaon jälkeen: vähintään 120 pisteeseen päässeistä pareista suuremman yhteistuloksen saanut voittaa. Tasatuloksella pelataan uusi kokonainen jako. Nämä ovat etukäteen sovittavia täsmennyksiä; Algan ohje ei määrittele niitä kaikkia.

Ristikontra sopii neljälle, ja oma pari istuu vastapäätä. Vieressäsi istuvat vastustajat, joten kummankin parin jäsenet pelaavat vuorotellen toisen parin pelaajien välissä. Tämä istumajärjestys vaikuttaa taktisiin valintoihin: näet parisi pelaaman kortin joko ennen omaa vuoroasi tai sen jälkeen. Pelatkaa samoilla pareilla koko peli ja pitäkää kummankin parin pisteet yhteisessä sarakkeessa.

Jaa kuusi korttia ja jätä loput nostopakaksi

Ristikontran jako tehdään tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Sekoita kortit ja jaa jokaiselle kuusi kuvapuoli alaspäin. Kukin katsoo vain omat korttinsa. Neljälle pelaajalle jaetaan yhteensä 24 korttia, joten nostopakkaan jää 28. Aseta se kaikkien ulottuville selkäpuoli ylöspäin ja varaa erilliset paikat kummankin parin voittamille korteille.

Jakajan vasemmalla puolella istuva aloittaa ensimmäisen tikin. Tikki tarkoittaa tässä neljää korttia, joista jokainen pelaaja pelaa yhden. Aloittaja laittaa korttinsa eteensä näkyviin. Muut toimivat sovitussa järjestyksessä, yksi kerrallaan. Pidä kortit paikoillaan tikin ratkaisemiseen asti, jotta niiden pelaamisjärjestys säilyy selvänä. Samojen korttien eri järjestys voi vaihtaa voittajaa.

Ristikontran säännöt edellyttävät käden täydentämistä omalla vuorolla: kun pelaat kortin kädestäsi, nosta heti yksi uusi nostopakasta. Sen jälkeen seuraava pelaaja toimii. Kädessä on siis oman tavallisen vuorosi jälkeen jälleen kuusi korttia, kunhan pakkaa riittää. Jos nostaisitte vasta tikin jälkeen eri järjestyksessä, pelaajat saisivat eri kortit kuin vuoroittain nostettaessa.

Viimeinen samanarvoisen kortin pelannut voittaa tikin

Ristikontran tikki ratkaistaan vertaamalla kaikkia kortteja tikin ensimmäiseen korttiin. Jos aloittaja pelaa kuutosen, vain kuutosella voi siirtää tikin voiton itselleen. Viimeisenä kuutosen pelannut saa kaikki neljä korttia. Jos kukaan muu ei pelaa kuutosta, aloittaja voittaa. Kuningas tai ässä ei vie tikkiä kuutoselta, vaikka se olisi monessa muussa pelissä korkeampi kortti.

Oletetaan pelaamisjärjestykseksi kuutonen, ässä, kuutonen ja kuningas. Kolmas pelaaja voittaa, koska hän pelasi viimeisen kuutosen. Hän kerää myös tikin ässän ja kuninkaan. Pisteitä tulee 11 + 4 = 15, vaikka voittava kuutonen itse on pisteetön. Tässä näkyy pelin keskeinen ero: tikin voittamiseen sopiva arvo ja korteista saatavat pisteet ovat eri asioita.

Jos kortit ovat järjestyksessä kuningatar, kymppi, kuningatar ja kuningatar, neljäs pelaaja voittaa. Tikin pisteet ovat 3 + 10 + 3 + 3 = 19. Kolmas pelaaja olisi voittanut, jos neljäs olisi pelannut muuta arvoa. Siksi kortteja ei kerätä ennen viimeistä vuoroa eikä parin tilannetta arvioida lopulliseksi kesken tikin.

Korttien maat eivät vaikuta tikin ratkaisuun. Herttakuutonen ja ristikuutonen ovat tätä varten samanarvoisia, mutta herttakuutonen ja herttaässä eivät. Muissa korttipeleissä tikin ratkaisu voi perustua esimerkiksi maahan ja valttiin. Ristikontrassa riittää, että tunnistat aloitusarvon ja muistat, kuka pelasi sitä viimeksi. Maata ei tarvitse seurata eikä valttimaata nimetä.

Saat valita kortin vapaasti

Ristikontran säännöt sallivat minkä tahansa käsikortin pelaamisen. Saat säästää tikin ensimmäisen kortin kanssa samanarvoisen kortin myöhemmäksi. Aloitettuun kasitikkiin voi siis pelata sotilaan ja säästää oman kasin myöhemmäksi. Sotilas antaa tikin voittajalle pisteitä, mutta se ei vaihda aloitusarvoa sotilaaksi. Myöhempi pelaaja tarvitsee edelleen kasin voittaakseen tikin.

Ajattele tilannetta, jossa parisi aloittaa kasilla, vastustaja pelaa kasin ja sinulla on kolmas kasi. Voit ottaa tikin omalle parillesi pelaamalla sen, mutta viimeisenä toimivalla vastustajalla voi vielä olla neljäs. Jos hän pelaa kasin, tikki menee vastustajille. Jos hän pelaa muuta arvoa, oma kasisi jää viimeiseksi ja voittaa.

• Ristikontran säännöt sallivat kortin säästämisen: voit pelata muun kortin, vaikka kädessäsi olisi tikin ensimmäisen kortin kanssa samanarvoinen kortti.
• Vertaa uutta korttia aina tikin ensimmäiseen korttiin, älä vain edelliseen.
• Ratkaise voittaja vasta kaikkien neljän kortin jälkeen.

Tikin voittaja kerää kortit ja laittaa ne kuvapuoli alaspäin parinsa voittamien korttien joukkoon. Hän aloittaa myös seuraavan tikin. Aloitus ei siis siirry automaattisesti seuraavalle pelaajalle, eikä jakaja aloita jokaista tikkiä. Parin jäsenet voivat kerätä voittamansa tikit eri pinoihin, kunhan ne yhdistetään saman parin pisteitä laskettaessa.

Voit pelata kortin myös suoraan pakasta

Ristikontran säännöt sallivat kortin pelaamisen suoraan nostopakan päältä käsikortin sijasta. Päätä käyttää tätä vaihtoehtoa ennen kortin katsomista ja käännä päällimmäinen kortti tikkiin. Se on kyseisen vuorosi pelattu kortti. Et voi tarkastaa nostoa ja vaihtaa sen jälkeen tilalle kädestäsi sopivampaa korttia. Suoraan pakasta pelattu kortti osallistuu tikin ratkaisuun samalla tavalla kuin kädestä pelattu kortti.

Käteesi jäävät samat kuusi korttia, koska et pelannut niistä yhtäkään. Et nosta suoraan pelatun kortin lisäksi täydennyskorttia. Ero tavalliseen vuoroon on siinä, mistä tikin kortti tuli: tavallisesti valitset kädestä ja nostat tilalle, suoraan pakasta pelatessa taas kätesi säilyy ennallaan. Kummallakin tavalla nostopakasta kuluu yksi kortti vuoroa kohti.

Suora nosto voi osua aloittajan arvoon ja voittaa tikin, mutta se voi yhtä hyvin antaa vastustajalle arvokkaan pistekortin. Jos esimerkiksi aloitusarvo on nelonen ja nostat ässän, et voita sen korkeudella. Ässä jää tikkiin 11 pisteen arvoiseksi. Kädestä pelatessasi tiedät etukäteen, minkä kortin pelaat.

Pakan loputtua pelataan kädet tyhjiksi

Ristikontran jako jatkuu nostopakan tyhjennyttyä jäljellä olevilla käsikorteilla. Uusia kortteja ei silloin saada eikä voitetuista tikeistä tehdä uutta pakkaa. Jokainen pelaa edelleen yhden kortin tikkiin omalla vuorollaan, ja tikin voittaja aloittaa seuraavan. Peli ei pääty siihen, että nostopakka tyhjenee. Jaon viimeinen tikki valmistuu vasta jokaisen viimeisestä käsikortista.

Alkujaon 28 nostokorttia riittävät seitsemään neljän pelaajan tikkiin, koska jokaisella vuorolla pakasta kuluu yksi kortti. Tämä pätee myös silloin, kun välillä pelataan suoraan pakasta. Seitsemännen tikin jälkeen jokaisella on kuusi korttia, joista pelataan vielä kuusi tikkiä. Koko jaossa on siten 13 tikkiä. Lasku auttaa huomaamaan ylimääräisen noston tai väliin jääneen vuoron.

Loppuvaiheessa uusia kortteja ei enää nosteta. Jos kädessäsi on esimerkiksi kaksi seiskaa, voit pelata seiskan kahteen eri tikkiin. Ne voivat tuoda tikin voiton vain silloin, kun tikin ensimmäinen kortti on seiska. Seuraa myös jo pelattuja kortteja: omasta kädestäsi puuttuva seiska voi olla parillasi, vastustajalla tai jo pelatussa tikissä.

Ristikontran säännöt eivät anna viimeiselle tikille omaa lisäpistettä. Se voi silti ratkaista, kumpi pari saa viimeiset pistekortit. Jos viimeiseen tikkiin pelataan järjestyksessä kahdeksikko, kahdeksikko, kuningas ja kahdeksikko, neljäs pelaaja voittaa neljä pistettä. Kolmannen pelaajan kuningas tuo tikin voittaneelle parille neljä pistettä. Tähän tikkiin jako päättyy.

Pistekortit ja pisteiden laskeminen

Ristikontran pisteet lasketaan parin voittamista korteista, ei käsikorteista tai tikin voittaneen kortin korkeudesta. Kerätkää jaon lopuksi kummankin parin kortit yhteen ja erotelkaa pistekortit. Valitussa B-taulukossa pisteitä antavat ässät, kympit ja kuvakortit. Kakkosesta yhdeksikköön kaikki ovat pisteettömiä. Niillä voi silti voittaa tikin ja kerätä sen mukana pistekortteja.

Ässä, kuningatar, kymppi ja kakkonen tuovat samassa tikissä 11 + 3 + 10 + 0 = 24 pistettä. Laskuun otetaan kaikki neljä korttia riippumatta siitä, mikä niistä voitti tikin. Pakassa on neljä ässää, neljä kymppiä ja neljä kutakin kuvakorttia. Siksi B-pisteytyksessä jaon kokonaispistemäärä on 4 × (11 + 10 + 4 + 3 + 2) = 120. Tikkien lukumäärästä ei lisätä erillisiä pisteitä.

Tarkistakaa molempien parien jaosta saamat pisteet ennen niiden lisäämistä aiempaan tulokseen. Jos toinen sai 74, toisella pitäisi olla 46, sillä niiden summa on 120. Jos yhteissumma poikkeaa tästä, laskekaa pistekortit uudelleen ja tarkistakaa, että kaikki 13 tikkiä ovat mukana. Ristikontran pisteet eivät riipu siitä, keräsikö toinen pari enemmän tikkejä: muutama pistekortteja sisältävä tikki voi olla arvokkaampi kuin monta pisteetöntä.

Nollapistejako pyyhkii aiemman tuloksen

Ristikontran säännöt nollaavat parin yhteistuloksen, jos pari ei saa jaosta yhtään pistettä. Pelkkien pisteettömien tikkien voittaminen ei estä nollausta. Pari voi voittaa tikkejä, joissa on vain kortteja väliltä 2–9, ja jäädä silti nollaan. Yksikin sotilas tuo kaksi pistettä ja estää nollapistejaon, vaikka muut voitetut kortit olisivat pisteettömiä.

Jos parilla oli ennen jakoa 83 pistettä ja se sai nyt 37, uusi yhteistulos on 120. Jos sama pari sai sen sijaan nolla pistettä, tulos putoaa nollaan, ei jää 83:een. Vastustajat saavat tällaisesta jaosta kaikki 120 pistettä. Tässä valitulla tavoiterajalla se riittää heille pelin voittoon, kun jaon lopulliset pisteet on laskettu.

Sovittu kotikäytäntö ratkaisee samanaikaisen tavoitteen saavuttamisen. Jos kaksi peräkkäistä jakoa päättyy 60–60, kummallakin parilla on 120 pistettä. Tämän oppaan sopimuksella pelataan uusi jako. Jos se tuottaa 70–50, yhteistulokset ovat 190–170 ja 190 pistettä saanut pari voittaa. Tavoitteeseen ei siis tarvitse osua tasan eikä ylityksestä seuraa pisteiden pudotusta.

Merkitse jokaisesta jaosta erikseen jaon pisteet ja parin uusi yhteistulos. Jos parilla oli 83 pistettä ja se saa jaosta 37, kirjoita jaon pisteiksi 37 ja yhteistulokseksi 120. Jos pisteet nollautuvat, merkitse uuden rivin yhteistulokseksi nolla. Säilytä aiemmat rivit, jotta voit tarkistaa laskun myöhemmin.

Auta pariasi pelaamillasi korteilla

Ristikontran säännöt kieltävät merkkien antamisen parille muulla tavalla kuin tikkiin pelatuilla korteilla. Älä kerro, mitä kortteja sinulla on, kysele parisi kortteja tai sovi eleitä niiden ilmaisemiseen. Voit kuitenkin seurata, mitä pari pelaa, ja tehdä omat valintasi sen perusteella. Pelattu kortti on kaikkien nähtävissä, joten myös vastustajat saavat käyttää samaa tietoa.

Neljännen pelaajan asema on erilainen kuin toisen. Viimeisenä tiedät jo, onko oma pari voittamassa tikin, eikä jälkeesi tule enää uutta korttia. Jos parisi on viimeisin aloitusarvon pelannut, voit antaa hänelle pistekortin ilman pelkoa myöhemmästä ohituksesta. Toisena pelatessasi vastaava varmuus puuttuu: molemmat jäljellä olevat pelaajat voivat vielä pelata aloitusarvoa.

Ristikontran tikki kannattaa siksi arvioida sekä pisteiden että jäljellä olevien vuorojen kautta. Viimeisenä voit joskus säästää samanarvoisen kortin, koska pari voittaa jo muutenkin. Toisessa tilanteessa tarvitset sen estämään vastustajan voiton. Pelkkä korkea pistemäärä kädessä ei kerro, kuinka hyvin jako etenee: ratkaisevaa on, kumman parin voittamiin tikkeihin arvokkaat kortit lopulta päätyvät.

Sopikaa ennen ensimmäistä jakoa seuraavat käytännöt. Tarkistakaa mahdolliset laskuvirheet ennen uuden jaon aloittamista.

• Käyttäkää B-pisteytystä ja 120 pisteen tavoitetta koko pelin ajan.
• Sopikaa jakaja, myötäpäiväinen vuorojärjestys ja tasatuloksen jatkojako.
• Täydentäkää käsi heti kädestä pelatun kortin jälkeen, kun pakkaa riittää. Suoraan pakasta pelatun kortin jälkeen ei nosteta täydennyskorttia.
• Laskekaa jaon kaikki pisteet ennen yhteistuloksen ja voittajan ratkaisemista.